The Swedish NU: a historical perspective

Peer reviewe

Ympäristövastuullisen kuluttajuuden valtavirtaistumisen vuosikymmenet : Kuinka syntymäkohorttien ympäristövastuulliset kulutusasenteet ovat muuttuneet vuosina 1999–2019?

Tässä tutkielmassa tarkastelen ympäristövastuullisten kulutusasenteiden vaihtelua eri syntymäkohorteilla vuosina 1999–2019. Kulutusyhteiskunta on 1950-luvun jälkeen muuttunut valtavasti, kun kulutuksen määrä on lisääntynyt ja materiaalinen niukkuus on vaihtunut runsaudeksi. Samaan aikaan myös ympäristödiskurssit ovat muuttuneet huomattavasti, ja vastuullinen kulutus on noussut keskeiseksi keinoksi vaikuttaa jopa globaaleihin ympäristöongelmiin. Ammennan teoreettisesti sosiologisesta sukupolvitutkimuksesta. Sen perinteisiä päättelytapoja seuraten ajattelen, että eri kohorttien nuoruuden erilaiset yhteiskunnalliset olosuhteet ovat muovanneet eri syntymäkohorttien arvopohjista ja ajatusmalleista jossakin määrin erilaisia. Toinen teoreettinen lähtökohtani on (ympäristö)vastuullisten kulutusasenteiden tutkimuksessa. Vastuullisten kulutusasenteiden on havaittu vaihtelevan esimerkiksi iän mukaan, mutta ajassa pysyviä kohorttivaikutuksia on toistaiseksi tutkittu vain vähän. Käytän tutkielmassani Suomi – Kulutus ja elämäntapa -aineistosarjasta kolmea tutkimusvuotta, 1999, 2009 ja 2019. Kyseessä on Turun yliopiston taloussosiologian oppiaineessa kerätty kyselyaineisto, jossa kartoitetaan viiden vuoden välein suomalaisten kulutukseen ja elämäntapaan liittyviä asenteita kansallisesti edustavalla satunnaisotannalla. Käytän tutkielmani selitettävinä aineistosta kolmea, hieman eri puolia ympäristövastuullisista kulutusasenteista mittaavaa kysymystä. Tutkimuskysymykseni on kolmeosainen. Ensinnäkin selvitän suorien jakaumien ja yksisuuntaisten varianssianalyysien avulla, miten ympäristövastuulliset kulutusasenteet ovat väestötasolla muuttuneet tutkimusjaksolla. Toiseksi selvitän niin ikään yksisuuntaisten varianssianalyysien avulla, millä tavoin eri kohorttien kulutusasenteet ovat vuosien välillä vaihdelleet sekä testaan kaksisuuntaisen varianssianalyysin avulla, onko tutkimusajankohdalla ja kohortilla havaittavissa olevia yhdysvaikutuksia. Viimeiseksi muodostan lineaarisen regressioanalyysin avulla mallit, joiden avulla selvitän, mitkä muut taustamuuttujat vaikuttavat ympäristövastuullisiin kulutusasenteisiin sekä vielä varmistan, säilyykö kohorttien itsenäinen selitysvoima, vaikka muut taustamuuttujat vakioidaan. Tutkielmani tulosten perusteella joitakin kohorttivaikutuksia ympäristövastuullisiin kulutusasenteisiin on havaittavissa. Merkittävin havainto on, että nuorempien kohorttien vastuullisuus on kahdessakymmenessä vuodessa vahvistunut vanhempien tasolle. Vuonna 2019 nuoremmat kohortit ovat ympäristövastuullisempia kuin vanhemmat kohortit ovat heidän iässään olleet, vaikka vielä vuonna 1999 aineistossa on havaittavissa selvä positiivinen yhteys iän ja ympäristövastuullisuuden välillä. Tämä saattaa kertoa pysyvästä muutoksesta yhteiskunnassamme, jonka myötä siirtymä entistä ympäristövastuullisempaan kulutuskulttuuriin on kenties mahdollista

Opetusharjoittelun merkitys hoitotyön opettajaopiskelijoiden opettajaksi kehittymiselle

Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata opetusharjoittelun merkitystä hoitotyön opettajaopiskelijoiden opettajaksi kehittymiselle. Tutkimuksen tavoitteena oli ymmärtää hoitotyön opettajaopiskelijoiden opettajaksi kehittymistä ja jäsentää saatua tietoa. Aineiston muodostivat 12 opettajaopiskelijan portfoliotekstit opetusharjoitteluista, jotka oli kirjoitettu keväällä 2011 tai 2012. Aineisto analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysilla. Opetusharjoittelun merkitystä hoitotyön opiskelijoiden opettajaksi kehittymiselle kuvaavat opettajaksi kehittymistä mahdollistavat tekijät opetusharjoittelussa, ammatillista kehittymistä edistävät sekä psyykkistä kehittymistä edistävät tekijät opetusharjoittelussa. Opettajaksi kehittymistä mahdollistavina tekijöinä opetusharjoittelussa olivat ohjaajan antama mentorointi, opetustyön harjoittelu ja havainnointi sekä oman kehittymisen tunnistaminen. Ammatillista kehittymistä edistäviä tekijöitä opetusharjoittelussa olivat käsityksen selkeytyminen opettajan työstä, opetus- ja oppimisprosessin hallinnan kehittyminen, ammatti-identiteetin muuttuminen sekä omien kehittymishaasteiden selkeytyminen opettajana. Henkinen kasvu opettajaksi ja kipeiden tunteiden läpikäyminen edistivät puolestaan psyykkistä kasvua opetusharjoittelussa. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että opetusharjoittelu merkitsee opettajaksi kehittymisen mahdollistumista hoitotyön opettajaopiskelijoille. Opetusharjoittelu mahdollistaa opettajaopiskelijoiden ammatillisen kehittymisen opetus- ja oppimisprosessien hallinnan kehittymisen sekä ammatti-identiteetin muuttumisen myötä. Opetusharjoitteluun kuuluu myös henkistä kasvua ja kipeiden tunteiden läpikäymistä. Tuloksia voidaan hyödyntää hoitotyön opettajakoulutuksen ja opetusharjoittelun kehittämisessä. English abstract: The purpose of the study was to describe the significance of the teaching practice student nurse teachers development to teachers. The aim of the study was to understand the development of the students as a teacher of nursing teacher and to structure the received information. The research data were formed by 12 student nurse teacher portfolio texts of teaching practice, which were written during the spring of 2011 and 2012. The data was analysed by using inductive content analysis. The significance of the teaching practice to the development of the students to teachers in nursing is described by several different factors: factors in teaching practice, professional growth factors and factors that contribute to psychological development in teaching practice. The factors that allow a person to develop into a nursing teacher in teaching practice are mentoring, teaching practice and observation, as well as the recognition of personal development. Factors that contribute to the professional development in teaching practice are understand the teachers profession better, controlling the teaching methods better, change of the professional identity and the clarification of personal development challenges. The emotional growth into a teacher and processing of negative emotions develop the psychic growth in teaching practice. The conclusion is that the teaching practice enables the possibility of the student nurse teacher to become teachers. Teaching practice provides professional growth through better control of teaching methods and by developing the student nurse teachers professional identity. Emotional growth and the processing of negative emotions are also included in the teaching practice. The result of this study can be used in development of the nurse teacher education

Unternehmenskultur im Wandel. Die unternehmenskulturellen Folgen der Integration von Myllykoski Corporation in das Unternehmen UPM-Kymmene Oyj.

Tämän tutkimuksen tarkoituksena on tarkastella yrityskulttuurien kohtaamista yrityskauppatilanteessa. Tutkimuksessa tarkastelun kohteena ovat sekä ostavan että ostettavan yrityksen työntekijöiden kokemukset yrityskaupasta ja kahden hyvin erilaisen kulttuurin integroimisesta. Ostajayritys on kansainvälinen pörssiyhtiö UPM, ja yrityskaupan kohteena on perheyritys Myllykoski. Tämän pro gradu-tutkielman yhtenä päämääränä on selvittää, millaisia eroja ja yhtäläisyyksiä työntekijät ja johtohenkilöt näkevät näiden yritysten yrityskulttuurien välillä. Lisäksi selvitetään, miten työntekijät kokevat yrityskulttuurin viestimisen ja yrityksen arvojen toteutumisen. Työntekijöiden kokemuksia verrataan johtohenkilöiden näkemyksiin. Toinen keskeinen tutkimuksen tavoite on selvittää, millainen nykytilanne yrityksessä on ja miten työntekijät arvioivat kulttuuri-integraation onnistumista. Tutkimuksessa analysoidaan nykytilannetta ja keskeisiä ongelmia työntekijöiden näkökulmasta. Tutkimuksen aineiston muodostavat viisi ryhmähaastattelua, joihin osallistui yhteensä 24 toimihenkilöä. Lisäksi tutkimusta varten haastateltiin erikseen viittä johtotason henkilöä. Haastattelut olivat teemahaastatteluja ja aineiston analysoinnissa käytettiin menetelmänä kvalitatiivista sisällönanalyysia. Tutkimuksen tulokset tukevat aikaisempia tutkimustuloksia. Yrityskauppa herättää sekä ostettavan yrityksen että ostajayrityksen työntekijöissä pelon ja epävarmuuden tunteita, mutta tieto auttaa näistä tunteista selviämisessä. Aineiston perusteella voidaan todeta, että kulttuurinäkökulmasta yritysten integrointi on onnistunut hyvin. Tutkimuksessa kävi ilmi, että suurin osa ostetun yrityksen työntekijöistä kokee sopeutuneensa kiitettävästi. Myös ostajayrityksen työntekijät näkevät, että ostetun yrityksen työntekijät ovat olleet avoimia muutokselle, mikä on auttanut yrityskulttuurien integroimisessa. Integraation alkuvaiheessa erilaisten yrityskulttuurien törmäys aiheutti väärinkäsityksiä ja ongelmia. Työntekijöiden mukaan tilanne on parantunut huomattavasti ja he ovat voineet oppia toisiltaan. Tutkimuksessa tuli esiin, että sekä UPM:n että Myllykosken työntekijät näkevät yrityksessä samoja kehitystarpeita. Suurin osa kehitysehdotuksista koskee osastojen välisen yhteistyön kehittämistä ja lisäämistä sekä uusien työntekijöiden kouluttamista. Lisäksi työntekijät toivovat, että he voisivat lisätä ymmärrystään toistensa työtehtävistä

Proposal for a EU quality label for aerospace education

The paper presents a possible roadmap for the definition of a European quality label for aerospace related higher education degrees. The proposal is the result of a two-years long Horizon 2020 project that has involved a great portion of the European stakeholders in aerospace: Universities, research centres, industries (both small and large) networks, associations and accreditation agencies. The core concept established is that it is possible to establish a sector-specific, content based, quality system, that can complement the existing national or European accreditation systems, providing added value to the internal and/or external quality assurance processes that are in place in most EU countries. The tools and processes proposed are sufficiently simple to be manageable by Universities in addition to their national accreditation processes or as stand-alone assessment. The main goal of the proposed process is the evaluation of the quality of the aerospace curricula in the European context, whereas the accreditation of the programme can be seen as an optional extension of the process, subject to further national regulations. The process is proposed in view of the awarding of a sector-specific, content based, quality label, to be issued by an appropriate legally recognized and qualified institution. 8 field tests with volunteering universities throughout Europe have been performed. They experienced the method as very practical and to the point.Unión Europea H2020 64021

How Open Is the Maker Movement?:Integrative Literature Review of the Openness Practices in the Global Maker Movement

This article explores the multiple meanings of the concept of openness in the global maker movement. Openness is viewed as one of the key principles of the maker movement. As the global maker movement is a bricolage of diverse and situated practices and traditions, there are also many different interpretations and ways of practicing openness. We have explored this diversity with an integrative literature review, relying on the Web of Science™ database. We identified three interrelated but also, in part, mutually contested approaches to openness. Firstly, openness often refers to applying open hardware. Secondly, it is in many cases related to the inclusion and empowerment of various groups in making. Thirdly, openness appears to be seen as a means to pursue economic growth through increasing innovation activity and entrepreneurship. Our results also highlight the substantial barriers encountered by makers while aiming to open up their practices. These barriers include: value conflicts in which openness is overridden by other important values; exclusion of lower income groups from making due to a lack of resources; and difficulties in maintaining long-term activities. The different meanings of openness together with the barriers create tensions within the maker movement while implementing openness. We propose that engaging in a reflexive futures dialogue on the consequences of these tensions can enhance the maker movement to become more open, inclusive and resilient.EC/H2020/101006285/EU/Critical Making: Studying RRI Principles in the Maker Community/Critical Makin

How Open Is the Maker Movement?:Integrative Literature Review of the Openness Practices in the Global Maker Movement

This article explores the multiple meanings of the concept of openness in the global maker movement. Openness is viewed as one of the key principles of the maker movement. As the global maker movement is a bricolage of diverse and situated practices and traditions, there are also many different interpretations and ways of practicing openness. We have explored this diversity with an integrative literature review, relying on the Web of Science™ database. We identified three interrelated but also, in part, mutually contested approaches to openness. Firstly, openness often refers to applying open hardware. Secondly, it is in many cases related to the inclusion and empowerment of various groups in making. Thirdly, openness appears to be seen as a means to pursue economic growth through increasing innovation activity and entrepreneurship. Our results also highlight the substantial barriers encountered by makers while aiming to open up their practices. These barriers include: value conflicts in which openness is overridden by other important values; exclusion of lower income groups from making due to a lack of resources; and difficulties in maintaining long-term activities. The different meanings of openness together with the barriers create tensions within the maker movement while implementing openness. We propose that engaging in a reflexive futures dialogue on the consequences of these tensions can enhance the maker movement to become more open, inclusive and resilient

Working papers in Economic Sociology : Suomi 2019 – kulutus ja elämäntapa. Tutkimusseloste ja koodikirja

Tässä julkaisussa esitellään keväällä 2019 kerättyä Suomi 2019 – kulutus ja elämäntapa -postikyselyaineistoa. Aineisto on osa vuodesta 1999 alkaen kerättyä aikasarjaa. Kysely lähetettiin 4001 Suomessa asuvalle, 18‒74-vuotiaalle suomenkieliselle. Otanta toteutettiin iän mukaan ositettuna satunnaisotantana väestörekisteritiedoista. Kyselyn lopullinen vastausmäärä on 1742 ja vastausprosentti 44. Kyselyn toteutuksesta vastasi Turun yliopiston taloussosiologian oppiaine, ja kyselyn suunnittelussa mukana olivat lisäksi Jyväskylän yliopiston sekä Turun yliopiston sosiologian oppiaineet. Raportissa kuvataan aineiston keruuprosessi, tarkastellaan vastauskatoa sekä aineiston edustavuutta suhteessa väestöön laajasti eri taustamuuttujien mukaan. Lopuksi tarkastellaan vastaajien kyselytutkimuksiin kohdistuvia asenteita uudentyyppisen kysymyspatterin avulla.This publication describes the data from Finland 2019 – consumption and lifestyle postal survey. The survey data is the latest section of repeated survey collected since 1999. Questionnaires were sent to a total of 4,001 18‒74-year-old Finnish speaking residents of Finland during spring 2019. The final number of respondents was 1,742 and the final response rate was 44 per cent. The participants were selected using stratified random sampling where the population was stratified by age. The sample was drawn from the Finnish Population Register database. The first section of this research report describes the data collection procedures, followed by an analysis on non-response, and its impact on data representativeness. In the second part of the report respondents’ attitudes towards survey responses are analysed